Porvoo - Borgå

 Lähdimme eilen aamupäivällä bussilla kohti Porvoota.

Paluumatka laivalla starttasi jo neljältä, joten ehdimme olemaan kaupungissa vajaa neljä tuntia.

Aika osoittautuikin lopulta melko lyhyeksi... Mutta nyt on ainakin hyvä syy tehdä taas uusi reissu myöhemmin :D

Kun saavuimme Porvooseen, oli sää sateinen ja pilvinen ja masentava. 

Shit, se mukavasta kesäpäivästä ulkona.

Mutta onneksi tätä ei kestänyt kauaa, ja pian se aurinkokin rupesi paistamaan.

Menimme varmuuden vuoksi sisäpihalla sijaitsevalle terassille katoksen alle punomaan jatkojuonia kuten miettimään ruokapaikkaa.

Gabriel 1763 oli ravintola, jonne päädyimme.

Itse asiassa tuo paikka oli alunperinkin the matkanjohtajalla mielessä, joten ihan random paikkaan emme menneet sillä taustatyö oli jo tehty. 

Me otettiin Katan kanssa Kirkko -pizzat (hyvä pohja, paljon täytettä, mehevää, maukasta, bueno), Ville otti kanaa tummalla valkosipulikastikkeella (hyvää kuulemma) ja Teemu lohta basilika-aiolilla (hyvää kuulemma tämäkin).

Voimme siis varmaankin kaikki suositella kyseistä paikkaa muillekin!

Ainiin, ehkä  hienoin kuva eli ravintolan nimi maalattuna ikkunaan on © Katariina K. sekä myöskin allaoleva. Välihuomio.

Toppi Terranova | Neule Mango | Hame H&M | Kengät Skopunkten

Jokseenkin epäilyttävä kuva suorastaan?

Kuvattavaa olisi ollut vaikka ja kuinka, mutta mulla oli matkassa pelkkä 35 mm objektiivi, joka hieman rajoitti maisemien kuvausta kuten myös lopulta tiukaksi osoittautunut aikataulu :D

Sitten pääsimme risteilylle. 

Mummoristeilyksi pelätty ja ehkä jopa myöskin toivottu matka sujui rennoissa merkeissä juomia litkien.

Luojan kiitos pappakuulutuksia ympäristön historiasta ei tullut ihan koko aikaa kuitenkaan. 

Ja lopuksi kauniisti instafiltteröitu kuva koko porukasta.

Helsingissä kävimme vielä vähän terassilla istuskelemassa ja meksikolaisessa ravintolassa syömässä iltapalaa, sitten olikin aika mennä kotiin nukkumaan.

Hyvä lauantai!

Risotto

Kanttarellirisottoa tällä kertaa.

Sain viikonlopun mökkireissulta mukaani (huom. siis sain, en edes itse poiminut!) pussillisen kanttarelleja, ja halusin kokeilla vaihteeksi jotain erilaista perinteisen kermaisen kanttarellikastikkeen sijaan.

Olen pari kertaa aiemminkin tehnyt risottoa jopa menestyksekkäästi, joten tämä oli sinänsä turvallinen vaihtoehto.

Kanttarellirisotto:

- kanttarelleja

- 3 dl risottoriisiä

- 1 sipuli

- 1,5 dl valkoviiniä

- 8 dl kasvislientä

- 1,5 dl parmesaanijuustoa (raastettuna)

- suolaa

- valko- ja mustapippuria

- tuoretta basilikaa

- voita paistamiseen

Pese kanttarellit huolellisesti ja leikkaa kuivat kannat pois.

Siirrä sienet pannulle voissa paistumaan.

Laita vesi kuumenemaan kattilaan ja lisää valmistajan ohjeen mukainen määrä kasvisliemikuutioita/fondueta.

Samaan aikaan voit lämmittää pilkotun sipulin ja riisit toisessa kattilassa kera voinokareen.

Sipulien ja riisien ei tule saada väriä -kun riisi on muuttunut läpikuultavaksi, on aika lisätä nestettä.

Aloita lisäämällä valkoviini riisin ja sipulin joukkoon.

Kun viini on imeytynyt, voit alkaa kaatamaan kuumaa kasvislientä vähitellen kattilaan, noin kauhallinen kerrallaan.

Erityisesti alkuvaiheessa sekoita riisiä koko ajan.

Aina kun neste on imeytynyt riisiin, lisää uusi kauhallinen jatkaen tätä aina siihen saakka kunnes kaikki neste on kaadettu riisin joukkoon ja riisi on sopivan kypsää. Aikaa tähän menee noin 15-20 minuuttia.

Sekoita parmesaanijuusto mukaan ja mausta risotto suolalla ja mustapippurilla.

Mausta myös paistinpannulla kypsyneet sienet suolalla ja mustapippurilla sekä valkopippurilla.

Sekoita risotto sienien joukkoon.

Valmiin annoksen päälle kokoa muutama basilikanlehti ja halutessasi myös parmesaaniraastetta.

Sellainen huomio vielä, että jos lähikaupasta ei löydy risottoriisiä, voi sen korvata vallan mainiosti myös sushiriisillä. Nimim. nyt on sekin testattu.

Latasin tänään ilmaisen kokeiluversion Lightroomista ja ai että -oli pitkästä aikaa oikein ilo muokata kuvia! Se voi olla, etten tule enää toimeen ilman kuukauden jälkeen eli aika kallis kokeilu :D

Tajusin muuten, että tämä blogi on täynnä paskoja kuvia. Erityisesti ruokakuvat. Vähän jopa hävettää, tiedän pystyväni parempaan.

Joten jatkossa on sitten joko hyviä kuvia tai ei kuvia ollenkaan!

Otsikoiden keksimisen vaikeus

Viikonloppua on taas odotettu -koko kulunut viikko tietenkin.

Olin valmistautunut ottamaan aurinkoa koko viikonlopun mökillä, mutta hemmetti kun onkin pilvistä! Kiitos foreca ja turhat lupaukset.

Onneksi on kuitenkin lämmin, ja toivottavasti se aurinkokin vielä alkaa paistaa. Toisaalta nyt on sentään hyvää aikaa kirjoittaa blogia ja vieläpä hyvällä omallatunnolla.

Löysin kaapistani pitkästä aikaa vanhat ns. hyväpersefarkut, joita en ole käyttänyt varmaan vuoteen johtuen niiden liian pitkistä lahkeista ja saamattomuudestani lahkeiden lyhentämistä kohtaan (tosin ompelukoneestani mystisesti kadonnut paininjalka ei ole auttanut asiaa).

Nyt päätin toimia, ja leikkasin kylmästi vaan lahkeet lyhyemmiksi ja taitoin pari kierrosta ympäri.

Ja aikaa meni pari minuuttia!

Myös uudet kengät pääsivät tällä viikolla kokeiluun. Kärsimyskengät.

Mutta tottahan sitä kauneuden vuoksi voi ainakin hetken aikaa kärsiä.

 Paita KappAhl | Farkut BikBok | Kengät ZARA

Torstaina vietimme töiden jälkeen Lotan ja Elinan kanssa reunion(/epäterveelliset elämäntavat)päivää aloittaen Kujan terassilta ja päättyen kaupan kautta Tokoinrantaan.

Kujassa oli tarjolla vaikka ja mitä herkullista, mutta me Elinan kanssa otimme varmat hampparit. Lotta sen sijaan veti yllätyskortin ja otti simpukoita -ja oli tyytyväinen valintaansa.

Nyt täytynee lähteä ulos ihmettelemään, josko siellä olisi vaikka jotain hommia tarjolla, hehe.

Aurinko on edelleen pilvessä.

Loistavaa alkanutta viikonloppua kaikille!

The Pink Moment

Avasin kattoikkunan ja satuin katsomaan ulos -taivas oli värjäytynyt vaaleanpunaiseksi ja tuo sama vaaleanpunainen hehku tuntui leijuvan kaikkialla.

Kaunista, ajattelin.

Edes näkymä rakennustyömaalle ei haitannut.

Kauan aikaa vain seisoin siinä ja katselin ulos, omissa ajatuksissani.

Hyvää yötä! <3

KappAhl-hämmennys

Paita KappAhl | Farkut Topshop 

KappAhl on jostain syystä jäänyt täysin paitsioon omilla ostosreissuillani. Joskus sieltä tulee haettua sukkahousuja tms, mutta viimeisestä vaateostoksesta on ollut aikaa useampi vuosi.

Sunnuntaina asiaan tuli kuitenkin muutos, kun löysin kätköistäni 40€ lahjakortin kyseiseen liikkeeseen. 

Pitihän tuo päästä käyttämään, joten annoin liikkeelle mahdollisuuden.

Ja no, sieltä löytyikin vaikka mitä kivoja vaatteita koko rahan edestä.

Sukkahousukriisistä oppineena nappasin mukaani toki uudet ihonväriset sukkahousut, tosin vaan yhdet eli uusi kriisi kolkuttelee jo oveni takana, mutta näiden lisäksi löysin kaksi ihanaa valkoista paitaa.

Hmm, tuo kuva näyttää siltä kun olisin ostanut kaksi samanlaista paitaa...

Mutta päällä ne näyttävät oikeasti erilaisilta!

No, kiikutin kassalle siis nämä paidat, jotka sattuivat olemaan alessa molemmat.

Myyjä kertoi, että aletuotteita saa kolme kahden hinnalla, joten tietysti into piukeana lähdin etsimään vielä yhtä paitaa itselleni. Ylimmän kuvan sininen paita valkoisilla raidoilla valikoitui parhaaksi.

Mulle iski sellainen pieni ikävä kutina perseeseen jo siinä vaiheessa kun ojensin lahjakorttia myyjälle.

Ja kuinka ollakaan, oli lahjakortissa rahaa jäljellä enää 7€. En kyllä muista mihin ihmeeseen olen tuon kadonneen summan muka aiemmin käyttänyt, mutta käytetty oli joka tapauksessa.

No, sain sillä ne sukkahousut.

En kuitenkaan harmistunut liikaa tästä, sillä olin oikeasti todella iloinen, että olin päätynyt kyseiseen liikkeeseen ja tehnyt hyviä löytöjä.

Plussaa myös siitä, että toisinkuin kaikissa teiniliikkeissä, tuolla oli alessa vielä hyvin XS/S-kokoja jäljellä.

Myös tällaiset Zaran (päkiöiden)tappokengät lähtivät mukaani sunnuntaina.

Vaatteita en oikein sieltä jaksanut kunnolla etsiä saati kokeilla, sillä käytännössä koko liike oli täynnä alevaatteita ja sekasorto sen mukainen.

Täytyy tehdä uusi visiitti kun liikkeeseen saapuvat kaikki ihanat syysvaatteet.

Odotan syksyä.

Sunday Outfit

Toppi Terranova | Takki H&M | Hame H&M | Kengät Bianco

Pyörähdys kaupungilla osoittautui yllättävän tehokkaaksi, ja sain kuin sainkin käytyä koko hankintalistani läpi.

Ja kuten arvata saattaa, mukaan tarttui myös jotain listan ulkopuolelta... 

Voin perustella tätä mun huomisilla synttäreillä.

Nyt vielä jakso gossippia ja sen jälkeen nauttimaan toivottavasti hyvistä yöunista.

Olin tänään muuten niinkin ahkera, että vaihdoin uudet lakanat sänkyyn. Loistosuoritus sunnuntaina.

Viikonloppuja

Elina tuli viimein kotiin maailman toiselta puolelta <3

Viime viikonloppuna oli niin hyvä sääkin, että päätettiin viettää lauantai ulkona rehellisesti pussikaljalla. No oikeastaan kyseistä toimintaa voisi kutsua kyllä piknikiksi, sillä myös eväitä tuli naposteltua.

Päällä oli uusi mekko henkkamaukasta, kuinkas muutenkaan. Onko edes olemassa muita vaatekauppoja? Välillä kun katselen vaatekaappini sisätöä, tuntuu että ei. Mutta minkäs teet, sieltä vaan aina löytyy kaikkea. Ehkä pitäisi välillä rajoittaa sielä käymistä.

 Elinan ja Sannin kotihoodit Arabianrannassa oli aika mahtavat.

Ja parvekkeelta näkyi meri! Ei saisi olla kateellinen, mutta olin kuitenkin vähän.

Hmmmm loppuillasta lähdettiin yllätys yllätys Kallion suuntaan.

Mutta miten kävikään.

Jonotettiin ihme hipstermestaan (sen jälkeen kun lopulta löydettiin se) varmaan puoli tuntia ja maksettiin kymppi sisään. Ja juurikin silloin meidän sisällä olevat kaverit laittaa viestiä, että he lähtevät kotiin!!!

Oltiin vihaisia.

Lähdettiin ulos tuolta paikasta vastaan meidän muuta seuruetta, ja todettiin ettei heidän kannata sinne alkaa enää jonottaa.

No, päätettiin että mennään jonnekkin ihan sama minne paikkaan juomaan olutta.

Kuinka ollakkaan, kello oli jo sen verran, että kaikissa Kallion kuppiloissa tuli valomerkki.

Loppujen lopuksi jäimme kaikki siis ilman kaljaa, mutta onneksi sain sentään ehkä parasta pizzaa vähään aikaan. Palvelusta puhumattakaan. Se oli taattua Pizza Enrico -tasoa.

Sivuraide oli paikan nimi, ja hei kannattaa kokeilla myös pastaa. Elina oli joskus pikku huppelissa syönyt pastaa siellä ja tilasi nyt muistin virkistämiseksi taas sen saman koska se oli viimeksi ollut vissiin niin hyvää. Ja olihan se oikeasti hyvää.

Ja mitäs tähän viikonloppuun?
Eilinen meni aika tutun kaavan mukaisesti: salilla käynti, ruuanlaittoa (vuohenjuustokanaa espanjalaisilla kasviksilla ja tuoreella anananaksella, nami nam), gossip girlia, vähän kotihommia ja illalla sitten Kallion suuntaan, tällä kertaa näkemään Kataa ja Teemua.

Tarkoituksena oli lähteä kuvassa olevalla asulla liikenteeseen kera pitkän ruutupaidan ja ihonväristen sukkisten, koska illat ovat sen verran kylmiä.
Tästä ajatuksesta saatiin aikaiseksi toki taas vuosisadan sukkahousukriisi.
En kai ole ainut, jolla on aina joku ongelma sukkahousujen kanssa?
Löysin siis kaapistani kahdet sukkahousut: ihonväriset, joissa oli liian alas tulevat reisiviivat ja mustat, joiden varpaissa oli reiät. Ihonväriset jouduin hylkkäämään, sillä en vaan saanut vedettyä niitä viivoja riittävän ylös. Tai itse asiassa muuten sain, mutta ne ratkesivat samantien.
Mustia en voinut laittaa noiden kuvassa olevien varpaista avonaisten kenkien kanssa.
Lähdin siis epätoivoisena käymään naapurisiwassa. Siwassa, jossa ainoana sukkahousuvaihtoehtona oli Norlynin ne huonoimmat sukkikset (tiedätte kyllä) ja ainoat sävyvaihtoehdot olivat joko musta tai ihonvärisenä camel. Eli siis vaalea, hohtavan vaalea. Kiitos Siwa! Ostin molemmat sukkahousut kuitenkin vaan todetakseni kuinka paskoja ne ovat. Molemmissa oli tietenkin varpaissa kiila, joten myös niiden kanssa olisi nuo kengät joutunut unohtamaan.
Ja ne ihonväriset eivät todellakaan olleet edes sopivan väriset.
Jouduin siis lopulta nöyrtymään ja laitoin vanhat mustat sukkahousut jalkaan, toisilla kengillä niin reikävarpaat pääsivät piiloon.
Että tällainen kriisi tällä kertaa.

Järkkäri oli muuten mukana taas koko illan, mutta yhtään kuvaa ei otettu!
Kävimme Siltasessa, joka oli tuon jo edellämainitun pahamaineisen hipstermestan kanssa samassa rakennuksessa.
Paikassa oli musiikki sen verran kovalla, että melkein tunsin munuaisteni pomppivan sen tahdissa.
Musiikkityyli oli myös aika, no... rytmikästä? En nyt ala sen kummempaa analyysiä tekemään paikan kävijäkunnasta näin julkisesti hehe, mutta kaikki jotka siellä on käyneet kyllä varmasti tietää.
Mutta Siltanen oli siis viihtyisä kyllä paikkana ja voisin mennä sinne uudestaankin pompottamaan sisäelimiäni!
Istuimme kylläkin ulkona terassilla, missä oli hyvin tilaa ja plussana se, että pystyi jopa juttelemaan.

Nyt on taas herätty uuteen päivään, ja ajattelinkin tehdä jotain hyödyllistä ja lähteä käymään kaupungilla hakemassa muutamia pakollisia juttuja, kuten uuden meikkivoiteen.
Ehkä mahdollisesti myös jotain ei niin pakollista. Ainakin Zarassa olisi kiva käydä pitkästä aikaa, niin ja Dinskossa.

Muokkasin muuten blogin ulkoasua pitkästä aikaa. Ja pyrin nyt lataamaan kuvat vähän isompina kuin aiemmin sekä vaaka- ja pystykuvat samanlevyisinä.

HAIR

Vähän tukkapäivitystä tähän väliin. Viime viikonloppuna elettiin tosiaan jänniä aikoja.
Ennen sitä koitin haalistella tukkaani noin viikon ajan.
On se muuten jännä juttu, että sillon kun punaisesta väristä yrittää päästä eroon, ei se onnistu ei niinkun ei millään.
Muuten kyllä saa olla kokoajan sävyttämässä..

Tässä vaiheessa oli jo vähän haalistelua takana, mutta aika kirkashan tuo silti oli.

Otin vanhan kunnon askorbiinihappo -kikan käyttöön.

Viimeksi kun mulla oli punaiset hiukset, pääsin aika hyvin tällä siitä eroon.

Askorbiinihappo on siis ihan C-vitamiinia eikä nimestään huolimatta mitään myrkkyä. Tällä saa sekä poistettua väriä että myös metallikertymiä hiuksista.

Värin purkaminen askorbiinihapolla:

- Pussi askorbiinihappoa (saa apteekista, hinta n. 4€)

- 4 rkl syväpuhdistavaa shampoota

- Vähän vettä (itse levitin kosteisiin hiuksiin niin seokseen ei tarvinnut erikseen lisätä vettä)

Kaikki aineet sekaisin ja levitys + vaahdotus hiuksiin. Itse taisin pitää päässä n. tunnin, mutta toimii lyhyemmälläkin ajalla. Sen jälkeen sitten vaahdotus ja pesu ihan normaalisti.

Jos ei ole kovin pitkät tai paksut hiukset, riittää puolikas annos hyvin.

Varoituksen sana, että tämä käsittely kyllä kuivattaa tukkaa. Ei kuitenkaan tuhoa sitä muuten mitenkään, kunhan muistaa vaan kosteuttaa tämän jälkeen hyvin.

Laitoin tuon käsittelyn jälkeen yöksi vielä kookosöljyn päähän ja näiden kahden käsittelyn jälkeen hiukset näytti tältä.

Olisi tuota haalistelua voinut jatkaa vaikka miten pitkään, mutta olin kärsimätön ja halusin väriä päähän.

Pituudet olivat sen verran punaiset vielä, että tiesin punaisuuden kuultavan ruskean värin alta.

Tästä johtuen päädyin ostamaan juuriväriksi Garnierin värin sävyssä 6.52, joka on mahonkinen.

Näin juuri ei erotu neutraalin ruskeana punertavista latvoista. Ja tein nyt periaatepäätöksen, jossa on pysyttävä. Eli juurta en värjää enää tummemmalla, kuin 6-asteisella värillä.

Latvoille ostin puolestaan Poly Colorin sävyteshampoon, ihan vaan sen takia koska kys. tuotteesta mulla on paljon hyviä kokemuksia.

Sen hapete on vain 3%, eli huomattavasti pienempi kuin kestoväreissä.

Raitaväriä ostin myös, mutta sitä en ole päässyt vielä käyttämään. Oikeastaan tykästyin nyt tietysti taas tähän tummaan, mutta kyllä mulla silti on aikeissa alkaa raidoittamaan tukkaa, kunhan saan sen vähän vähemmän punertavan ruskeaksi.

Ja siinä ne nyt on sit. Olen tyytyväinen. 

Oikeasti, musta tuntuu että olen aina tyytyväinen näihin mun värjäilyihin, oli lopputulos mikä tahansa. No mutta tyytyväinen olen taas kerran, kyllä vain.

Hiukset on nyt melko samansävyiset juuresta latvaan.

Latvojen haalistumisen vaaleanpunertavanruskeaksi estän käyttämällä KC:n Color Maskia sävyssä "chocolate".